Voivoi Pimpulan tassukasta...

Voi morjens mitä meille tulikaan eteen maanantaina!

Huomasin jo su-iltana, että Pimpula tiskasi oikeaa etutassuaan useasti. Alussa ajattelin, että se vaan puhdistaa itse itseään, mutta kun se sitten jatkui vielä ma-aamuna niin menin ja katsoin tassun pohjaa. Siellähän olikin sitten se iso antura halki! :(

Käytiin sitten eläinlääkärissä, jonka mielestä haava oli jo vanha, mutta koska se oli syvä ja iso, niin hän halusi sitten paikata tassun pohjan. Voi olla vanha haava, koska koirahan ei ollut ontunut lainkaan eikä haavasta ollut tullut verta ainakaan kotiin. Koira sitten nukutettiin ja haavaa tuoreistettiin. Sen jälkeen se tikattiin ja laitettiin siteeseen. Mukaan tuli antibioottikuuri sekä vähän kipulääkettä.

Saikkua Pimpula sai 2-4 vkoa, riippuen haavan paranemisesta ja siitä mitä se meinaa treenata. Eli metsätreenit sekä aksa on nyt hetken aikaa tauolla. Tokoa ehkä voidaan jo parin viikon päästä treenailla.

Nyt on side otettu jo pois ja tassukas näyttää hyvälle. Ulos tassu suojataan tossulla. Hyvin Pimpula kävelee töppönen jalassa. Vielä reilu viikko töppösen kanssa hihnalenkkejä ja sitten voi pikkuhiljaa kokeilla irtioloa esim. tasaisella pohjalla.

Agiliitelijä

Olen saanut Pimpulasta uuden agiliitelijän! Ollaan käyty nyt viikoittain treenaamassa Nummella, halli-aksassa ja Pim ❤️ on ollut oikeesti treenimäärään nähden osaava ja lupaava koira. Olen saanut huomata, että treenimetodit ovat hieman muuttuneet siitä ajasta, jolloin treenasin agilityä Iineksen ❤️ kanssa.

Eilen treenissä oli erilaiset pyörittelyt ja putkeen sekä pussiin lähetykset. Pimpula alkaa jo tajuta sen irtoamisen, ainakin putkeen menee jo kohtuu kaukaa. Pyöritykset on vielä vaikeita, mutta saatiin tuurilla muutama hyvä onnistuminen. Ja putki toimii myös hyvänä palkkana!

Mulla on nopea ja kuumuva koira ja joudunkin itse olemaan tarkkana. Tässä pätee sama kuin siellä Katteluksen nome-treenissä sain kuulla, että mitä sallin ja missä tilanteessa. Kuumutessaan Pim rupeaa helposti näykkimään, niin mää en sais sallia sitä missään tilanteessa. Eli jos näykkiminen alkaa aksassa, niin koira pitää pysäyttää ja lopettaa treeni, vaikka hetkeksi. Mutta siis koiralle kerrotaan rauhallisesti, että tämä näykkiminen ei jatku tai sitten treeni loppuu kokonaan.

Jännittää kyllä miten treenit kulkee jatkossa! :)

Nomea ja tokoa

Eilen oli normaali treeniporukamme nome-treenipäivä. Pitkästä aikaa treenattiin vanhassa tutussa Lohjan metsässä. Siitä onkin tosi pitkä aika kun viimeksi on siellä treenattu, oisko joskus keväällä... Nyt on vedet jo niin kylmiä, ettei enää oo järkeä mennä kaislikkoon treenaan.

Pimpula otti ensin motivoidusti lyhyen ja pitkän linjan. Olin vienyt sinne kauemmas useamman damin (kun Pim ei vaihda), niin se sai heti alkuun hakea 4 damia pois. Se olikin tosi innoissaan ja treenikamut sanoikin, että koira on täynnä elämäniloa ja intoa työskennellä. Se oli ihanasti sanottu. Pim ❤️ Sitten vietiin taas yksi eri linja motivoidusti, mutta sitten tulikin häiriömarkkeerausheitto, haettiin se linja ja vasta sitten se markkidami. Hienosti meni, ei ongelmaa. :)

Kakkosmarkkeerauksissa tuli sitten se sama ongelma, mikä on vaivannut jo aiemminkin. Eli Pim katsoo hienosti heitot ja istuu nätisti paikoillaan. Sitten sen katsoessa damia, sanon sille "hae", niin se nostaa katseen ja jää tuijottaan mua. Lähtee kyllä toisella käskyllä, mutta joku klikki on nyt tullut pikkukoiran päähän kun ei lähde ekalla... Sitä sitten vahvistettiin tosi lyhyillä heitoilla, tavan ykkösillä siis. Joka kerta kun lähti ekalla käskyllä, niin kehuin, jos ei lähtenyt, dami nostettiin ja heitettiin uudelleen. Lopetin kun sujui pari krt hyvin.

Ihan loppuun otin vielä muutaman linjan pysäytyksellä ja oikeaan ohjauksella. Ne meni yhtä lukuunottamatta hyvin, joten lopetin hyvillä mielin treenin siihen.

Tähti ❤️ haki muutaman linjan ja pari markkia ja oli ihan über-iloinen. Karkasi joka kerta "paukkuun" mutta en kieltänyt sitä kun se oli niin täynnä virtaa kerrankin.

Taikurikin ❤️ sai lopussa hakea, mutta eihän se dameja jaksa tuoda... Otti suuhun ja sylkäs maahan. Sen treeni olikin sitten siinä...

Illalla kävin vielä tokossa, jossa Tähti pääsi ensin kentälle. Aiheena oli luoksetulo ja sitten treenattiin normi avoimen luokan liikkeitä. Lopussa Pim kävi treenaamassa seuraamista vieraan koiraporukan keskellä. Hienosti meni, joten oli kyllä hyvä päivä takana.

Ihania ja kivoja koiria mulla! ❤️

Nomea Katteluksessa

Käytiin viikko sitten Pimpulan kans UMN:n kiitoskoulutuksessa Katteluksessa. Kouluttajana alo-ryhmälle oli Heli Kostian. Ryhmässä oli 5 koirakkoa ja harjoite oli wt-tyyppinen.

Harjoiteltiin alussa perusasioita, seuraamista ja malttia. Hyvä harjoite oli koirat rivissä istuen markkeerausten heitto ja ohjaajat haki ne markkidamit pois. :) Koirat oli vähän ihmeissään tästä ohjaajien liikkumisesta mutta eivätpä päässeet kuumumaan heti alussa. Sitten vietiin muistidameja motivoidusti ja otettiin siihen samaan parihommana rivistä markkeerauksia, että joka toinen haki muistin ja joka toinen markin. Sitten vaihdettiin puolia. Joillekin koirille, myös Pimpulalle, pohjan vaihto tuotti päänvaivaa. Esim. kohtuupitkä markki pellolta pitempääm heinikkoon. Vaikka dami jäi näkyville, niin se vaihtokohta toimi "seinänä". Mekin mentiin ihan lähelle, jolloin meni hakemaan damin. Pitkät linjat eivät tällä kertaa olleet meille ongelma, koska motivoidusti vietiin ne yhdessä.

Seuraamiseen sain vinkin, että jos koira syö ruohoa seuraamisen aikana (kuten Pim teki), niin silloin kontakti ylös ja ruoho saa jäädä. Sainkin päivän kuluessa seuraamista selvästi paremmaksi. Sitten otettiin eri mittaisia linjoja ja markkeerauksia. Hypättiin myös verkkoaidan yli, siis koirat hyppäs ja tehtiin myös lähialuehakua. Oli pitkä päivä mutta antoisa. Sain hyviä vinkkejä jatkoon ja olin tosi tyytyväinen kun Pim toimi hienosti. Ihana Pim ❤️

BH hyväksytty

Käytiin tänään Tähtösen kanssa Lohjalla BH- eli koirien käyttäytymiskokeessa. Tuomarina oli Maija-Liisa Kajas. Ja me saatiin hyväksytty tulos. Jihuu! :)

Tottis-osio meni läpi rimaa hipoen, kun tuomari vaikutti aika tiukalta, mutta onneksi kaupunkiosuudella ei ollut mitään ongelmaa, joten läpi meni. Ja hyvä niin! Enempää ei aiota pk-lajeja harrastaa.

Seuraamiset meni mun mielestä ok. Tähti ei seuraa niinku pk-koirat, mutta enhän sitä ole koskaan sille opettanutkaan. Hihnassa meni tänään paremmin, joten arvosana oli tyydyttävä.

Liikkeestä istuminen oli tuomarin mielestä liian hidas, joten sekin oli tyydyttävä. Itse oli kuitenkin tyytyväinen, koska eipä oltu tähän mennessä palkattu koiraa kertaakaan muutaku pienesti silittämällä.

Liikkeestä maahan meno oli tuomarin mukaan liian hidas. Luoksetulossa mun ja muidenkin kisaajien mielestä Tähti oli ihan super. Lähti hienosti makuulta käskyn ymmärrettyään, juoksi täysillä mua kohti, mutta tietty toko-taustalla tuli suoraan viereen. Tuomarin mielestä se oli liian hidas lähtö, hidas liikkuminen ja vielä suoraan sivulle tulo, joten arvosana oli tyydyttävä.

Paikkamakuussa se nousi istumaan, sitten seisomaan ja ihan lopussa lähti hitaasti liikkumaan mua kohti. Tämä olikin ainoa liike, joka meni ns. hylätyksi eli oli puutteellinen.

Tottelevaisuusosiossa koiran olisi pitänyt olla energisempi ja blaablaablaa. Se oli kuitenkin hyväksytty, joten olin ihan JIHUUJIHUU-fiiliksissä!!! :) Ja tosiaan kaupunkiosio meni hienosti, joten nyt on taas uusi titteli koiran nimen edessä. BH.

Taikurin taipparikuveja

Tässä kuveja Taikurin taipparireissusta. Kuvat Outi Lammila.

Kaikenlaisia sattumuksia...

Edellisestä päivityksestä onkin jo aikaa. Pahoittelut blogin lukijoille siitä.

Oltiin viikko sitten nome-turneella keskisessä Suomessa. Lähdettiin perjantaina aamulla ajamaan Pimpulan ja Taikurin kaa Jyväskylään. Mulla oli sitä ylempää korkeakoulua. Yövyttiin Sokos Hotel Alexandrassa. Sen jälkeen oltiin lähdössä sieltä Jyskylästä Pomarkkuun, jossa Pimpula osallistuu bee-kokeen alo-luokkaan ja Taikuri taipumuskokeeseen.

No ei päästy edes Jyväskylästä pois kun alkoi tapahtua. Oltiin serkkuni luona Keljolla ulkoiluttamassa koiria (serkulla on kiharakarvainen noutaja Nemo). Koirat oli irti metsässä, Pim ja Nemo juoksivat jossain ja Taikuri oli aika lähellä mua. Yhtäkkiä Taikuri alkaa huutaan ääneen jatkuvaa huutoa ja roikottaa vasenta etustaan ilmassa. Ei suostunut varaamaan painoa lainkaan jalalle. Noh, se lenkki loppui siihen. Saatiin Taikuri metsätielle, josta se haettiin autolla pois. Eiku takas serkun talolle, jossa siirsin Taikurin omaan autooni ja soitin paikalliselle eläinlääkärille. Heillä olisi ollut vapaa aika vasta kahden tunnin kuluttua. Sanoin kiitos ei. Soitin sen jälkeen Pimpulan kasvattajalle ja hän käski lähteä ajamaan kohti Pomarkkua. Siellä on eläinlääkäri paikalla myös. Päästiin perille joskus 3h kuluttua. Taikuri oli ihan kolmijalkainen kun nostin sen autosta alas. Se kävi tarpeillaan ja häntä heilui entiseen malliin kuitenkin koko ajan. Pikainen tutkimus kertoi, että mitään isoa ei ole jalassa tapahtunut. Kipulääke naamaan ja seuraavan päivän taipumuskoe peruttiin. Majoittauduin huoneeseen, kasasin koirien häkit ja menin sen jälkeen syömään. Taikuri lepuutti istuessaankin sitä jalkaa.

Seuraavana aamuna sama juttu. Taikuri oli ihan könkkä. Sitten alettiinkin epäillä, että nivel tuskin oireilee vaan tassukkaan varpaat. Niitä tutkittaessa Taikuri aristi selkeästi ainakin yhden varpaan koskettelua. Jihuu, löytyisköhän vika sieltä. Varasin ajan maanantaille röntgenkuviin Vihtivettiin.

Pimpula osallistui kaikesta huolimatta alo-luokan kokeeseen. Koe alkoi maaohjauksella, jossa riistana oli fasaani. Tuomarin alkupuhuttelun jälkeen siirryttiin seuraten kohti ohjauksen lähetyspaikkaa kun ammuttiin. Sitten siirryttiin ampujan eteen, jossa tuomari kertoi riistan sijainnin. Pim kuumui jonkun verran laukauksesta enkä taaskaan tajunnut nollata tilannetta ennen lähetystä. Koska sillä on urpo ohjaaja, niin koira lähettiin liian hätäisesti ja niimpä 5m ennen lintua koira sai vainun oikealta, jossa oli hakuruutu... Pillitin, tuli luo ja taas helvetin tyhmästi hätäinen lähetys. Sama kohta ja koira kaarsikin vasemmalle. Ei pysähtyny pilliin vaan tuli taas luo. Sitten tuomari sanoi, että jos kolmas lähetys ei onnistu, niin se on sit tässä. Rauhoitin mieleni, silitin vähän koiraa ja hengitin. Sitten tarkka lähetys, koira meni suoraan ja pillitin oikeassa kohdassa ja niin tuli hienosti fasu ylös. Ohjaustehtävä oli alamäkeen, joten suurin ongelma oli vauhti ja sit se vieressä oikealla puolella ollut hakuruutu. Pim ei ollut ainoa, joka oli kaartanut sinne oikealle...

Sen jälkeen oli seuraamista 25m alas rantaan. Siellä oli kaksi selkeää ykkösmarkkeerausta. Toinen lokki tippui kaislikon viereen näkyville avoveteen ja toinen kaislikon taakse uomaan eli avoveteen kuitenkin. Pim haki molemmat hienosti ja suoraviivaisesti, mutta sen ohjaaja jatkoi urpoilua ja oli liian hidas, niin taas ne perkeleen lokit tippui maahan. Koira ei kuitenkaan ravistanut itseään, joten ne tippuivat ihan mun jalan juureen. Tuomari sanoikin, että miksi olin niin hidas??? Niin, senkun tietäis... 

Sen jälkeen oli haku. Pohja oli helvetin raskas ja upottava kaislikkohetteikkö. Esim lullukkalabbikset eivät vaan haksaneet työskennellä siellä. Kolme lintua oli lähellä metsän reunaa kuivemmalla pohjalla ja ne pystyikin lähettään linjamaisesti ja kun koira löysi niistä yhen, niin periaatteessa kaikki sai silloin ylös. Sitten siellä keskellä oli kaksi, joista taaempi oli kaukana ja viimeinen oli niitten markkeerauskaislikkojen ja hakuruudun välisessä uomassa. Pim nosti kaikki muut paitsi sen vedessä olleen. Kun ne 5lintua oli haettu, niin tuomari sanoi, että nyt siellä on se vesilintu, joten se vielä pois. Yritin kolme kertaa lähettää sen sieltä markkipaikalta linjana, mut ei se tessu tajunnu. Tais olla melkoisen väsynytkin. Hakeutui vaan sinne markkien luo eikä saanu vainua.

Hienoa työtä mutta hallintaa pitäisi löytyä, samoin ohjaajan pitäisi malttaa mielensä. Tuomari sanoikin, että se ohjausmoka on puhtaasti mun tekonen kun hätäilin sen Pimpelin seuraamisinnokkuuden jälkeen. Seuraaminen olisi syytä olla hivenen tarkempaa, kun koira vähän edisti...

Oli kiva koe, kiva seura, kiva tuomari ja onneksi saatiin tulos ALO3, joka on niitten nollien jälkeen oikee työvoitto. Nyt voi vähän hengähtää ja sit on talvi aikaa treenata. 

Mun uusi fleecetakki. Ostin Maskun EräKoirasta, jolla oli myyntipiste siellä Pomarkun bee-kokeessa. Vielä haaveilen Chevalierin Warvick-takista, jonka ostan veronpalautuksista!