Arkitottelevaisuuskoulutusohjaajakurssi on nyt käyty kokonaisuudessaan. Enää puuttuu harjoittelut, 10 krt, valvovan silmän alla. Harjoittelut voi vastaanottaa voimassa olevan tokokoulutusohjaajakortin omaava henkilö. Onneksi omassa koiraklubissa moinen löytyy, joten ei tuota ongelmaa suorittaa se harjoittelu.
Ollaan myös itse päästy treenaamaan. Saatiin Tähtösen kanssa tokopaikka Hiiden Haukkujen ALO-AVO ryhmästä. Eilen oli eka treeni ja ihan kivaa oli. :) Tehtiin alkuun luoksepäästävyys ja paikkamakuu ryhmässä. Tähtihän vaan oli ja pötkötti. Sitten otettiin targettia ja vähän ruutuakin. Tähti ❤️ on kyllä ihan superkoira mulle tokoon. Harmi kun elämä on mitä on (eli ne lonkat...).
Eilen myös tottistelin kotitiellä Pimpulan kanssa. Pakko koittaa muistuttaa sen mieliin asioita, kun on kuitenkin ne rallykisat tulossa. Tehtiin seuraamista, pysähdyksiä perusasentoon ja kapulan noutoa. Noudossa ei ole ongelmaa, mutta tuossa kontaktissa yleisellä tasolla on. Joudun jonkun verran vielä treenaamaan... ;)
Taikuri on vaan törpötelly kotona. Se on kyllä sisällä niin läheiskoira, mutta ulkona se on melko urpo. Tänäänki naapurin tessu juoksi irti tiellä, niin Taikuri nosti ihan järkyttävän älämölön... Ilmoitin sen nyt hajuerottelukurssille. Aion vahvistaa sille verta, joten josko vielä mejä-kokeisiin tie veisi nyt tulevana kesänä.
Huomenna jatkuu Pimpulan taipparikurssi. Katotaanpa miten menee. Lauantaina ois sit ne Pirkan Damit edessä!!!
maanantai 31. maaliskuuta 2014
tiistai 25. maaliskuuta 2014
Nomea ja tottistelua sekä rallytokon fiilinkejä
Wuhuu, mitkä nometreenit oli tänään tarjolla Petikossa, Vantaalla.
Oltiin tosiaan toista kertaa taipparikurssilla ja tehtävänä oli linja ja tavan ykkösmarkkeeraus. Alussa tehtiin sokkona sitä samaa linjaa, jota tehtiin viikko sitten motivoidusti. Pimpula muisti hienosti ja sai upean startin alkuun. Sen jälkeen muiden jatkaessa tuota harjoitetta, minä tein Pimpulan kanssa monta eri linjaa eri suuntiin omilla dameilla. En häirinnyt muita, koska olin siellä kouluttajan näyttämällä odotusalueella ja en pillittänyt lähialuehakua enkä luoksetulopillitystä. En edes käskenyt kuin pienellä hiljaisella käskyllä eteen. Eikä se Pimpula edes tarvitse mitään muuta, ainakaan tänään ei tarvinnut. Oli kyllä hienoja linjoja! ❤️
Ykkösmarkkeerauksissa ei ongelmaa. Koira odotti irtaallaan heiton aikana ja lähti vasta käskystä eli hyvin meni. Haetutin 4 ykköstä ja lopetin siihen, kun koira tuntui vähän väsähtäneeltä. Tuo taipparikurssin treeniaika on mielestäni liian pitkä yhtäjaksoisena noin nuorelle koiralle, koska sitä odottelua tulee ihan liikaa. Ymmärrän toki, että kokeissa tulee odotteluja, mutta yleensä siinä vaiheessa koira on jo kisakuntoinen ja iältäänkin vanhempi. Pimpula on nyt kurssin vanhin koira vuoden ja kahden kuukauden ikäisenä. Sanoinkin kouluttajalle, että markkeerausten jälkeen, että lopetan tähän ja vien koiran nyt autoon lepäämään.
Eilen käytiin hallilla tottistelemassa. Oli ihan kivaa, vaikkakin ei me siellä mitään "oikeaa tokoa" kunnolla päästy tekemään. Oli talvikauden lopettajaiset, niin taas oli temppurata tehtävänä. Pimpula teki ihan ok ne tehtävät namin avulla. Oli siis jäävät ja estehyppy ja pujottelua.
Sain hienon ja hyvän videoklipin takapalkkauksesta, kun Johanna näytti koiransa Tinken avulla sen. Tarvitsen sen klipin siihen arkitottelevaisuuskoulutusohjaaja-kurssin kotiläksyyn siis.
Ollaan myös rallateltu ja hyvä, että kokeiltiinkin. Koekausi kun alkaa Vappuna, niin syytä olisi vähän treenaillakkin alle. Ettei tule turhaan maksettua hirveitä koemaksuja... :)
Tähti ❤️ pääsee huomenna fysioterapeutille ja saatiin me myös toko-koulutuspaikka. Ihan hyvä päästä taas ryhmään treenaamaan. :) Kauden eka tokokoe on Inkoossa 27.4.2014. Mennään edelleen kokeilemaan sitä ALOa, josko napsahtaisi vihdoin se toinen ykköstulos... Se jää nähtäväksi.
Taikurille ❤️ maksoin luonnetestipaikan, saapa nähä mitä sieltä sitten tulee esiin. Sekin pääsi rallattelemaan ja kyllä oli nihkeää meno ilman palkkaa... ;)
Oltiin tosiaan toista kertaa taipparikurssilla ja tehtävänä oli linja ja tavan ykkösmarkkeeraus. Alussa tehtiin sokkona sitä samaa linjaa, jota tehtiin viikko sitten motivoidusti. Pimpula muisti hienosti ja sai upean startin alkuun. Sen jälkeen muiden jatkaessa tuota harjoitetta, minä tein Pimpulan kanssa monta eri linjaa eri suuntiin omilla dameilla. En häirinnyt muita, koska olin siellä kouluttajan näyttämällä odotusalueella ja en pillittänyt lähialuehakua enkä luoksetulopillitystä. En edes käskenyt kuin pienellä hiljaisella käskyllä eteen. Eikä se Pimpula edes tarvitse mitään muuta, ainakaan tänään ei tarvinnut. Oli kyllä hienoja linjoja! ❤️
Ykkösmarkkeerauksissa ei ongelmaa. Koira odotti irtaallaan heiton aikana ja lähti vasta käskystä eli hyvin meni. Haetutin 4 ykköstä ja lopetin siihen, kun koira tuntui vähän väsähtäneeltä. Tuo taipparikurssin treeniaika on mielestäni liian pitkä yhtäjaksoisena noin nuorelle koiralle, koska sitä odottelua tulee ihan liikaa. Ymmärrän toki, että kokeissa tulee odotteluja, mutta yleensä siinä vaiheessa koira on jo kisakuntoinen ja iältäänkin vanhempi. Pimpula on nyt kurssin vanhin koira vuoden ja kahden kuukauden ikäisenä. Sanoinkin kouluttajalle, että markkeerausten jälkeen, että lopetan tähän ja vien koiran nyt autoon lepäämään.
Eilen käytiin hallilla tottistelemassa. Oli ihan kivaa, vaikkakin ei me siellä mitään "oikeaa tokoa" kunnolla päästy tekemään. Oli talvikauden lopettajaiset, niin taas oli temppurata tehtävänä. Pimpula teki ihan ok ne tehtävät namin avulla. Oli siis jäävät ja estehyppy ja pujottelua.
Sain hienon ja hyvän videoklipin takapalkkauksesta, kun Johanna näytti koiransa Tinken avulla sen. Tarvitsen sen klipin siihen arkitottelevaisuuskoulutusohjaaja-kurssin kotiläksyyn siis.
Ollaan myös rallateltu ja hyvä, että kokeiltiinkin. Koekausi kun alkaa Vappuna, niin syytä olisi vähän treenaillakkin alle. Ettei tule turhaan maksettua hirveitä koemaksuja... :)
Tähti ❤️ pääsee huomenna fysioterapeutille ja saatiin me myös toko-koulutuspaikka. Ihan hyvä päästä taas ryhmään treenaamaan. :) Kauden eka tokokoe on Inkoossa 27.4.2014. Mennään edelleen kokeilemaan sitä ALOa, josko napsahtaisi vihdoin se toinen ykköstulos... Se jää nähtäväksi.
Taikurille ❤️ maksoin luonnetestipaikan, saapa nähä mitä sieltä sitten tulee esiin. Sekin pääsi rallattelemaan ja kyllä oli nihkeää meno ilman palkkaa... ;)
tiistai 18. maaliskuuta 2014
Taipparikurssilla
Tänään oltiin Pimpulan kaa ekaa kertaa Vantaalla Petikossa taipparikurssilla. Kurssin järjestää Uudenmaan Noutajakoirajärjestö UMN, jonka jäsen siis olen. Kurssilla on meidän lisäksi labbis, tolleri ja kaksi flättiä. Pimpula tuntui olevan kurssin vanhin ja myös kokenein koirakko ainakin nomen suhteen.
Oli jotenkin jännä paikka Pimpulalle, kun lentokoneet jylisi vähän väliä yli joko laskeutuen tai nousten viereiseltä Helsinki-Vantaan lentokentältä. Pimpula tuijotti ekaa lentokonetta hyvin tarkkaavaisesti ja se varmaan luuli sitä linnuksi, kun se matalalla lensi yli...
Treeni alkoi perusosiolla, luoksepäästävyydellä ja puoliympyrän kaaressa istumisella. Pimpula onnistui hienosti, nousi seisomaan häntä heiluen kun sitä tultiin tervehtimään. Ei kuitenkaan hyppinyt vasten eikä muutenkaan erityisesti riehunut. Sen jälkeen oli luoksetulon testaus. Pimpulalla ei ongelmaa, jäi istumaan ainoana koirana ilman avustajaa ja tuli hienosti kaartaen luokseni.
Kun luoksetulot oli varmistettu, aloitettiin hommat. Vietiin yhdessä ryhmänä dameja yhden puun juurelle. Samalla kouluttaja heitti sinne lisää dameja ja puhalteli sorsapilliin. Sen jälkeen Pimpula aloitti, koska toimimme esimerkkinä eteen lähetyksessä, ja eikun koira hommiin. Hienosti haki ja toi damin suoraan mulle. Kaikki haki kaksi damia ja Pimpula "tyhjensi" sen vielä kun osa ei tuonut damia mukanaan pois. Yksi isompi häiriökin tässä tehtävässä meille sattui, kun tokalla noudolla toinen labbis pääsi irti ja hyökkäsi Pimpulan perään törmäten siihen. Pimpula ulahti, mutta se oli enemmän semmoista trinsessa-itkua. Nähtävästi sitä jännitti kuitenkin tosi paljon ja toisen koiran tullessa perään, oli hetken aikaa tosi epävarma. Koira kuitenkin kesti sen ja toi samalla reissulla damin vaikka häirikköä pilliteltiin pois. Eikä Pimpulassa ollut havaittavissa mitään ongelmaa tuon jälkeenkään.
Sitten tuli markkeeraukset. Tavallisia ykkösiä vain. Dami lensi noin 30 m koirasta. Noh. Eka dami lensi. Pimpula markkeerasi sen, mutta lähti kuitenkin hommiin noin 80 m päähän. Kouluttaja kysyikin, että "te vissiin treenaatte jo vähän pitempiä matkoja?". Pillitin koiran pois ja kokeiltiin uudestaan. Silloin onnistui hienosti ja dami tuli taas suoraan mun syliin. :)
Meidän osalta treeni loppuikin siihen, kun tuli jo pimeää ja Pim alkoi muutenkin väsähtää. Ei muutkaan enää mitään ottaneet. Juteltiin loppuun ryhmässä kaikenlaista.
Oli jotenkin jännä paikka Pimpulalle, kun lentokoneet jylisi vähän väliä yli joko laskeutuen tai nousten viereiseltä Helsinki-Vantaan lentokentältä. Pimpula tuijotti ekaa lentokonetta hyvin tarkkaavaisesti ja se varmaan luuli sitä linnuksi, kun se matalalla lensi yli...
Treeni alkoi perusosiolla, luoksepäästävyydellä ja puoliympyrän kaaressa istumisella. Pimpula onnistui hienosti, nousi seisomaan häntä heiluen kun sitä tultiin tervehtimään. Ei kuitenkaan hyppinyt vasten eikä muutenkaan erityisesti riehunut. Sen jälkeen oli luoksetulon testaus. Pimpulalla ei ongelmaa, jäi istumaan ainoana koirana ilman avustajaa ja tuli hienosti kaartaen luokseni.
Kun luoksetulot oli varmistettu, aloitettiin hommat. Vietiin yhdessä ryhmänä dameja yhden puun juurelle. Samalla kouluttaja heitti sinne lisää dameja ja puhalteli sorsapilliin. Sen jälkeen Pimpula aloitti, koska toimimme esimerkkinä eteen lähetyksessä, ja eikun koira hommiin. Hienosti haki ja toi damin suoraan mulle. Kaikki haki kaksi damia ja Pimpula "tyhjensi" sen vielä kun osa ei tuonut damia mukanaan pois. Yksi isompi häiriökin tässä tehtävässä meille sattui, kun tokalla noudolla toinen labbis pääsi irti ja hyökkäsi Pimpulan perään törmäten siihen. Pimpula ulahti, mutta se oli enemmän semmoista trinsessa-itkua. Nähtävästi sitä jännitti kuitenkin tosi paljon ja toisen koiran tullessa perään, oli hetken aikaa tosi epävarma. Koira kuitenkin kesti sen ja toi samalla reissulla damin vaikka häirikköä pilliteltiin pois. Eikä Pimpulassa ollut havaittavissa mitään ongelmaa tuon jälkeenkään.
Sitten tuli markkeeraukset. Tavallisia ykkösiä vain. Dami lensi noin 30 m koirasta. Noh. Eka dami lensi. Pimpula markkeerasi sen, mutta lähti kuitenkin hommiin noin 80 m päähän. Kouluttaja kysyikin, että "te vissiin treenaatte jo vähän pitempiä matkoja?". Pillitin koiran pois ja kokeiltiin uudestaan. Silloin onnistui hienosti ja dami tuli taas suoraan mun syliin. :)
Meidän osalta treeni loppuikin siihen, kun tuli jo pimeää ja Pim alkoi muutenkin väsähtää. Ei muutkaan enää mitään ottaneet. Juteltiin loppuun ryhmässä kaikenlaista.
Tähti pääsi myös ulkoilemaan, mutta karvaton Taikuri ootti autossa. Sitten tultiin kotiin ja nyt koirat on ulkoiltuaan ja syötyään hyvinkin unten mailla! :)
maanantai 17. maaliskuuta 2014
Arkitottelevaisuuskoulutusohjaajakurssilla
OVoi jösses mikä sanahirviö tuossa otsikossa tulikin jo mainittua! Mutta joo, viikonloppu oli ja meni kursseilla istuessa. Olin siis Helsingissä kennelpiirin järjestämällä arkitottelevaisuuskoulutusohjaajakurssilla, joka pitää nyt jatkossa käydä pohjalle, jos haluaa saada kilpatottelevaisuus- tai rallytokon koulutusohjaajan lisenssin. Noh, minähän sitten menin opiskelemaan. Kouluttajina kurssilla oli Pirkko Bellaoui ja Hannele Pirttimaa.
Nyt käytiin läpi teoriaa ja käytäntöä. Lisäksi mukana oli aloitustentti, johon yritin lukeakin, mutta 4 paksun kirjan lukeminen rivi riviltä, jäi kyllä vaan selailuksi ja kuvien katsomiseksi. Tentti meni läpi, samoin eka vkonloppu muutoinkin. Kolme tehtävää tuli nyt kotiin ja sitten kurssi jatkuu parin vkon kuluttua. Eli ihan kivasti on puuhaa, kun teen vuorotyötä, käyn omaa opettajakoulua ja hlausin treenailla myös omien koirien kanssa. Ei oo siis vapaa-ajalle mitään ongelmia... :) Onneksi kotitehtävät oli mielenkiintoisia, joten jaksaa sit istua tietsikalla raportteja ja suunnitelmia vääntäen.
Koirat on olleet aika vähällä treenillä viime viikon. Lenkkeilty toki ollaan mutta muutoin ei mitään ihmeitä oo tehty. Maanantaina Tähti pääsi arkitottikseen ja se olikin ihan liekeissä hallilla. En ottanu muita ees mukaan, joten olipahan kunnon laatuaikaa sen kanssa. Pimpulan kanssa on treenailtu nomea kahdestaan. Lähinnä sitä linjaa oon koittanu vahvistaa,jotta osuisi sit kisoissa kohilleen. Taikuri on vaan ollu ja treenaillu tokoa lähinnä ruokakippoa vastaan.
Taikuri kävikin tänään taas trimmauksessa. :) Siitä tuli taas ihana pikkupoika!
Nyt käytiin läpi teoriaa ja käytäntöä. Lisäksi mukana oli aloitustentti, johon yritin lukeakin, mutta 4 paksun kirjan lukeminen rivi riviltä, jäi kyllä vaan selailuksi ja kuvien katsomiseksi. Tentti meni läpi, samoin eka vkonloppu muutoinkin. Kolme tehtävää tuli nyt kotiin ja sitten kurssi jatkuu parin vkon kuluttua. Eli ihan kivasti on puuhaa, kun teen vuorotyötä, käyn omaa opettajakoulua ja hlausin treenailla myös omien koirien kanssa. Ei oo siis vapaa-ajalle mitään ongelmia... :) Onneksi kotitehtävät oli mielenkiintoisia, joten jaksaa sit istua tietsikalla raportteja ja suunnitelmia vääntäen.
Koirat on olleet aika vähällä treenillä viime viikon. Lenkkeilty toki ollaan mutta muutoin ei mitään ihmeitä oo tehty. Maanantaina Tähti pääsi arkitottikseen ja se olikin ihan liekeissä hallilla. En ottanu muita ees mukaan, joten olipahan kunnon laatuaikaa sen kanssa. Pimpulan kanssa on treenailtu nomea kahdestaan. Lähinnä sitä linjaa oon koittanu vahvistaa,jotta osuisi sit kisoissa kohilleen. Taikuri on vaan ollu ja treenaillu tokoa lähinnä ruokakippoa vastaan.
Taikuri kävikin tänään taas trimmauksessa. :) Siitä tuli taas ihana pikkupoika!
Oikeesti tuosta kuvasta huomaa kuinka paljon sen lammasturkki leventää koiraa. On se toki nyt ollutkin vähän dieetillä Tähtösen kanssa, mutta silti. Ero on niinkuin yöllä ja päivällä koirassa. Se tietty harmitti, että nyt tuli pakkaset takas kun koira joutui luopumaan turkista. Taikurin kun ei suostu loimea päälle pukemaan. Loimi revitään kappaleiksi tai sit koira jähmettyy sahapukiksi. Noh, täytyy lenkittää pääosin metsässä tuulensuojassa ja lyhyitä lenkkejä ennenkuin kelit lämpenee.
Ihana Taikuri ❤️
maanantai 10. maaliskuuta 2014
Nome-viikonloppu
Lauantaina treenattiin nomea omalla porukalla. Pimpula teki alkuun hienoja kakkosia ja ykkösiä tiheikköön, jota se vähän aristeli alkuun. Kaikki palautukset onnistui, joten jätin siihen. Sitten oli Tähti ja teki samat harjoitteet. Se ei pelännyt sitä tiheikköä yhtään vaikka pelkäsin, että se ei sinne sisään mene. Taikurikin haki taas lopussa ykkösiä mut meni paniikkiin kun menin puun taakse piiloon. Se kun ei halunnu taaskaan palauttaan lainkaan damia vaan sylki sen matkalle... Mutku mää olin piilossa, niin sille iski paniikki ja se etsi mua. Ei se kuitenkaan siihen damin kantoon vaikuttanu millään lailla... ;)
Sunnuntaina oli sit aikainen herätys ja Golfin nokka kääntyi Keravan kautta kohti Palokkaa. Mentiin treenaamaan Pirkan Dameja varten Maijalle. Keravalta kyytiin tuli Niina ja Monty, Pimpulan veli. Paljon oli koirissa samaa näköä vaikka eri kokoisia olivatkin. Matka meni hienosti kun olin laittanut Golfiin uuden etuverkon ja sen vanhan kalterin viritin siihen väliseinäksi. Palokkaan tuli myös Pimpulan sisko Ada ja Emil. Lisäksi sinne tuli myös Asta koiransa kanssa.
Treenattiin alkuun hakuruutua. Maija otti aikaa, kun Pirkan Dameissa hakuruudussa on 6 damia ja aikaa 3 min sen suorittamiseksi. Monty aloitti ja toi kolmessa minuutissa 2 damia. Toi sit enemmänkin mutta tuossa ajassa löysi nuo 2. Pimpula teki sit ja löysi yhen. Sen jälkeen haki vielä 2 mutta lopetin sen sit siihen. Ada löysi kans yhen vaaditussa ajassa ja haki kyllä sitten sieltä useammankin. Noilla kaikilla ei ollut erkaantumisongelmaa vaan nimenomaan se, että juoksivat kuin hullut ympäri ruutua. Tuuli oli aika kova ja kierteinen, joten se toki hankaloitti pikkukoirien nenän käyttöä. Alue oli ihanaa mäkistä metsäpohjaa. Pimpulan palautukset onnistui hienosti ja koira väsähti tosi paljon ruudussa.
Sen jälkeen tehtiin linjaa. Pohja oli semmoinen vanha kärrypolku, jossa lätäkköjä, jäätä ja kaatuneita puita ja oksia yms. Pimpulalle pohja ei ollut mieluinen. Siitä kuoritui esiin aikamoinen trinsessa. Joko se väsymys muutti koiraa tai en tiijä. Ei se tommoinen oo koskaan aiemmin ollu. Linjaa tehtiin semimotivoidusti eli Maija vei damin ja näytti sen Pimpulalle kun pudotti maahan. Silti se koira ei niitä heti löytänyt. Kaartoi ennen kohtaa reilusti vasemmalle ja aloitti hakuruutumaisen etsinnän. Löysi toki sen damin mutta oli vähän vaikeen tuntuista. Sitten samalle linjalle vietiin dami sen ekan paikan taakse ja taas sama juttu, että menee kyllä ekan damipaikan ohi mut sit kaartui taas sinne vasemmalle ennen oikeeta kohtaa. Palautukset taas ok, joten hyvä mieli kuitenkin jäi. Koira alkoi olla tosi väsynyt. Ei fyysisesti vaan henkisesti. Laitoin koiran lepäämään autoon ja muut teki harjoitteet välissä. Loppuun otettiin markkeerauksia. Pimpula karkas jo ykkösissä ja oli muutenkin vähän trinsessa. Se pohja oli koivumetsää missä oli hirveesti kaatuneita puita ja risuja ja oksia. Muut kun meni suorinta tietä damille, niin Pimpula kiersi vapaampia reittejä myöten. Se kyllä selvästi markkeerasi damit mut silti sen oli vaikeuksia löytää niitä sieltä maastosta. Ei onneksi pelänny paukkuja ja kaikki palautukset onnistui, niin jotain hyvääkin jäi mun mielen päälle. :)
Treenattavaa siis on ja onneksi vielä on aikaakin.
Golfin kalterit
Sunnuntaina oli sit aikainen herätys ja Golfin nokka kääntyi Keravan kautta kohti Palokkaa. Mentiin treenaamaan Pirkan Dameja varten Maijalle. Keravalta kyytiin tuli Niina ja Monty, Pimpulan veli. Paljon oli koirissa samaa näköä vaikka eri kokoisia olivatkin. Matka meni hienosti kun olin laittanut Golfiin uuden etuverkon ja sen vanhan kalterin viritin siihen väliseinäksi. Palokkaan tuli myös Pimpulan sisko Ada ja Emil. Lisäksi sinne tuli myös Asta koiransa kanssa.
Sisarukset (kuva Maija Lappalainen)
Sen jälkeen tehtiin linjaa. Pohja oli semmoinen vanha kärrypolku, jossa lätäkköjä, jäätä ja kaatuneita puita ja oksia yms. Pimpulalle pohja ei ollut mieluinen. Siitä kuoritui esiin aikamoinen trinsessa. Joko se väsymys muutti koiraa tai en tiijä. Ei se tommoinen oo koskaan aiemmin ollu. Linjaa tehtiin semimotivoidusti eli Maija vei damin ja näytti sen Pimpulalle kun pudotti maahan. Silti se koira ei niitä heti löytänyt. Kaartoi ennen kohtaa reilusti vasemmalle ja aloitti hakuruutumaisen etsinnän. Löysi toki sen damin mutta oli vähän vaikeen tuntuista. Sitten samalle linjalle vietiin dami sen ekan paikan taakse ja taas sama juttu, että menee kyllä ekan damipaikan ohi mut sit kaartui taas sinne vasemmalle ennen oikeeta kohtaa. Palautukset taas ok, joten hyvä mieli kuitenkin jäi. Koira alkoi olla tosi väsynyt. Ei fyysisesti vaan henkisesti. Laitoin koiran lepäämään autoon ja muut teki harjoitteet välissä. Loppuun otettiin markkeerauksia. Pimpula karkas jo ykkösissä ja oli muutenkin vähän trinsessa. Se pohja oli koivumetsää missä oli hirveesti kaatuneita puita ja risuja ja oksia. Muut kun meni suorinta tietä damille, niin Pimpula kiersi vapaampia reittejä myöten. Se kyllä selvästi markkeerasi damit mut silti sen oli vaikeuksia löytää niitä sieltä maastosta. Ei onneksi pelänny paukkuja ja kaikki palautukset onnistui, niin jotain hyvääkin jäi mun mielen päälle. :)
Treenattavaa siis on ja onneksi vielä on aikaakin.
Golfin kalterit
maanantai 3. maaliskuuta 2014
Voi voi Taikuria...
Taikuri oli tänään Pimpulan kaa tarhassa. Meillähän on aidattu pihaa n. 400 m2, joten mahtuvat hienosti siinä riehumaan. Noh, koirat oli olleet kahdestaan ja sitten ikkunasta näkyi, kuinka Taikuri yhtäkkiä nilkutti ihan kolmijalkaisena. Ei varannut painoa lainkaan sille leikatulle vasemmalle etujalalleen. Eiku koirat sisään ja tutkimaan, että näkyykö Taikurin jalassa ulospäin mitään. Ei näkynyt, mutta hirveän kipeä koira oli. Soitettiin eläinlääkäriin ja saatiinkin aika samalle illalle. Taikuri sai samantien 1,5 tbl Rimadyl 100 mg eikä se vaikuttanut mitään, koska ontui selvästi. Mentiin eläinlääkäriin ja edelleen siellä koira yritti tsempata, mutta oli siltikin selvästi ontuva.
Tutkimuksessa koira ei varsinaisesti reagoinut varpaiden, kynsien, anturoiden, jänteiden eikä ranteen taivutuksiin. Kyynärnivelessä oli liikeradan rajoitus sekä ojennuksessa että koukistuksessa, mikä tosin on odotettavissa kolmosen kyynärälle. Aristi myös olkanivelen koukistusta sekä olkanivelen yli kulkevan jänteen ja lapaluun harjanteen palpaatiota. Päädyttiin kuvaamaan etujalat rauhoituksessa.
Röntgenkuvissa ei ollut havaittavissa murtumia. Onneksi. Olkanivelet olivat siistit. Vasemmassa kyynärnivelessä oli selvät nivelrikkomuutokset, ei kuitenkaan irtopaloja eikä katkenneita nivelpiikkejä.
Lääkityksenä tulehduskipulääke Dolagist 120 mg 1tbl/pvä viikon ajan, sen jälkeen sitten 0,5 tbl/pvä viikon ajan. Lepoa viikko siten, että liikuntaa vaan tarpeiden teon verran. Sen jälkeen liikunnan lisäys asteittain.
Hintaa kertyi kivasti 371 eur, joten taas kerran toivon, että vakuutus korvaisi edes osan kuluista...
Tutkimuksessa koira ei varsinaisesti reagoinut varpaiden, kynsien, anturoiden, jänteiden eikä ranteen taivutuksiin. Kyynärnivelessä oli liikeradan rajoitus sekä ojennuksessa että koukistuksessa, mikä tosin on odotettavissa kolmosen kyynärälle. Aristi myös olkanivelen koukistusta sekä olkanivelen yli kulkevan jänteen ja lapaluun harjanteen palpaatiota. Päädyttiin kuvaamaan etujalat rauhoituksessa.
Röntgenkuvissa ei ollut havaittavissa murtumia. Onneksi. Olkanivelet olivat siistit. Vasemmassa kyynärnivelessä oli selvät nivelrikkomuutokset, ei kuitenkaan irtopaloja eikä katkenneita nivelpiikkejä.
Lääkityksenä tulehduskipulääke Dolagist 120 mg 1tbl/pvä viikon ajan, sen jälkeen sitten 0,5 tbl/pvä viikon ajan. Lepoa viikko siten, että liikuntaa vaan tarpeiden teon verran. Sen jälkeen liikunnan lisäys asteittain.
Hintaa kertyi kivasti 371 eur, joten taas kerran toivon, että vakuutus korvaisi edes osan kuluista...
Oheisessa kuvassa on Taikurin vasen kyynärä tänään kuvattuna. Siitä on havaittavissa nivelrikkoa, mutta oli se silti ell:n mukaan yllättävän siisti kolmosen kyynäräksi.
Toivottavasti Taikuri parantuisi. Se on kaikesta omintakeisuudesta huolimatta omalla tavallaan kaikkein rakkain Musta ❤️.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)