Labbisriemua pakkasessa

Labbisriemua pakkasessa

perjantai 31. toukokuuta 2013

Maksullinen mies

Nojoo, otsikosta voi päätellä ihan mitä vaan. Mutta mulle tää oli tällä kertaa uusi toko-opettaja. Ja oli oikein mukava tunti. Sain monta vinkkiä ohjaajana ja myös koiran omistajana olemiseen. :)

Tähti taas ekana. Seuraamista ja perusjuttuja. Ei isoja ongelmia. Ope näki heti, että seuraaminen oli koiralle boooooring... Pari kivaa leikkijuttua ja sitä saatiin myös kotiläksyksi. Waude, koira toimi leikin avulla oikein mallikkaasti ja siitä Tähti sai kunniamaininnan, että vaikka oltiin meille vieraassa paikassa, vieraiden hajujen kentällä, niin Tähti tuijotti mua periaatteessa koko ajan. Ei haistellut maata, ei katsellut lintuja, naapureita, mitään. Vain mua! Ja tunnille lähtiessä mun fiilis oli koeaamun paniikki, joten oikeesti. Koira toimi! Waude! :D

Sit koiran vaihto ja Pimpula kentälle. Osasi istua, vähän vierasti paikkaa ja sitä, että koetettiin päästä sen sivulle seisomaan, kun se istui. Lelupalkalla, koska nakki ei hirveesti kiinnostanut. Jee, ihana tunne mulla. Siis siitä, että pärjää paremmin lelulla kuin nakilla! Kotiläksynä päästä seisomaan koiran viereen sen istuessa ja sitten käsky "sivu" ja rapsutus ja vapautus.

Loppuun Taikuri. Olihan se. Openkin mielestä KIHARA... Ja kiharan ajatukset oli jossain ihan muualla kuin minussa. Paitsi kun ope kertoi vinkkiä esim. arkitalutuksessa, jossa Taikuri aina vetää. Taikuri piti kontaktia opeen, joka siis silloin ohjasi koiraa. Pidetään koira "tässä näin" käskyllä mun "takana" (vierellä, mutta aavistus takaviistossa). Sen pitää ansaita kaikki, ruoka, peti, vapaana olo. Mitään ei saa ilman hommaa. Tässä tapauksessa se homma on mun kanssa kontaktia ja yhdessä oloa. Tuo käsky "tässä näin" ei vaadi varsinaista sivulla oloa tai tokon seuraamista vaan ihan arkipäivän tilannetta. Kuulemma kaikki ne hihnarähjäykset yms poistunevat kunhan saadaan Taikurin energia kohdistettua johonkin muuhun kuin itse päättämäänsä asiaan. Meinasi se nytkin karata viereiseen metikköön, mutta sain sen onneksi kutsutta namilla pois ja oli mulla jo pillikin valmiina, koska pilliä se onneksi vielä tottelee. Ainakin toivottavasti...

Olipahan tunti. Meni liian nopeasti, mutta sain jo heti monta oikein hyvää vinkkiä. Nyt kotiläksyjä tehden ens viikko ja torstaina uudestaan. Jee! :)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti