Iineksen pois mentyä päätin, etten enää ikinä ota itselleni koiraa. Olin niin surullinen ajaessani pois Virkkalan Tuhatjalasta ilman rakasta Iinestä. Kotona olikin osattu aavistaa ettei Iines palaa, koska käynti venyi ja venyi…
Seuraava iltapäivä muutti taas kaiken. Oli ihan kamalaa tulla töistä kotiin, kun ei ollut mustaa kuonoa tökkimässä tervehdystään. Käytiin lenkillä ja mentiin nettiin. Ja sieltä se taas löytyi. Pieni Musta Labbisneito. Nyt se tuli Nousiaisista Adventurer’s-kennelistä. Ja taas odotettiin kuukausi. Sitten meille tuli Tähti Kaunoinen <3 (Adventurer’s Polish The Apples) syyskuussa 2010.
Tähtösen kanssa alkoi ihana pentuelämä Suurlohjankadun kaksiossa. Koirakoulutkin aloitettiin ja olenkin saanut siitä hienon kisakumppanin rallytokoon. Noudossakin Tähti kehittyy joka kerta ja taippareihin olisi tarkoitus jossain vaiheessa mennä.
Keväällä 2011 muutettiin isompaan rivitaloasuntoon ja päätettiin ottaa Tähtöselle kaveri. Varattiin Minna Ollakselta Markwell-kennelistä narttupentu, ensisijaisesti keltainen. Pentueeseen syntyi vain 3 pentua ja ainut narttu oli musta. No Minna antoi sen ainokaisen tytön meille sijoitukseen ja Taika Pentunen <3 (Markwell Rock’n Flow) muutti meille heinäkuussa 2011.
Näin TT-kerho sai alkunsa. Tähti ja Taika. Ihanat Isot Mustat.
Olen todennut Tähtösen ja Pentusen myötä, että kuinka erilaisia koirat voivatkaan olla. Tähti on silkkikarvainen, tottelevainen ja siisti. Taika on puolestaan peikkokarvainen, itsepäinen ja ääreisvilkas tuholainen… Nyt ymmärrän sanonnan, että labbispentu voi tuhota koko kodin. Yksikään aikaisemmista labbiksista ei ole tehnyt mitään tuhoja kodissani. Ikinä. Taika muutti kaiken ja nyt tiedän mihin kaikkeen pienet labbiksenpennut voivat halutessaan kyetä… Nykyään onkin jännittävää tulla kotiin, kun ei koskaan voi tietää, mitä siellä odottaa…
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti