Kävin aamulla asioilla Heinolan keskustassa. Menin Pörpöttimellä eli MB 250Dllä. Palasin sitten kotiin ja parkkeerasin auton tuohon oven eteen. Siinä sitten käytin tessuja ulkona ja jossain vaiheessa talon yli lensi joku kovempiääninen lentokone, koirat juoksivat siinä samassa ulos ja sitten kohta kuulosti, että pihaan olisi tullut auto. Luulin, että Mikko tuli kotiin. Paskat! Se pörpötin oli liikkunut itsestään tuonne kaivon eteen. En tiedä onko koirat saaneet vaihdekeppiä liikuteltua tai oliko se P-vaihde ollu ihan kunnolla pohjassa vai mistä moinen. Mersuissahan se vaihdekepin kaavio ei mene ihan suoraan vaan siinä on niitä mutkia ja siksi on epäilys josko se P ei sitten kuitenkaan ollu ihan kokonaan päällä. Joka tapauksessa oik. etuvilkun lasi hajosi ja vänkärin oveen tuli lommo ja skraadu tuosta mattotelineestämme. Voi ärsytys!
Passon muutamia päiviä jatkunut ontuminen paljastui iltapäivän puolella eläinlääkärillä sijoiltaan menneeksi nuljuluuksi. Käytiin poikkeuksellisesti eläinlääkärissä Lahdessa, Päijät-Hämeen eläinlääkärisemalla kun Heinolaan ei saanut aikaa. Eläinlääkärinä oli oikein mukava Anne Kolsi.
Sieltä sitten ajelin Lemmikkikellari Riemuun ostamaan naudan mahaa koirille ja toin sitten samalla Jaanalle laatikollisen jotaki jauhelihaa. Stoppasin paluumatkalla sitten Tähtihovissa ja sieltä sitten kiihdyttäessäni volvoa takaisin moottoritielle, loppui veto ja tuli näyttöön ilmoitus ”moottori huollettava”... Noh pääsin sitten pikkunopeutta vanhalle vitostielle, missä sitten bussipysäkillä sammutin auton ja se käynnistyi ihan normaalisti ja vikailmoitus hävisi. Alkoi kuitenkin taas jännittämään, että mitähän sitten.
Sitten tulin kotia, söin ja jätin Passon jatkaan unia. Otin vanhemmat koirat mukaan ja lähdettiin pörpöttimellä pitämään koirakoulutuntia Casinon rantaan. Oli kyllä mukava lopetus tälle huonolle vapaa-päivälle. Taino vapaa oli mukavaa mutta nää jutut ei niinkään...
