Labbisriemua pakkasessa

Labbisriemua pakkasessa

tiistai 24. tammikuuta 2017

Vähän kaikenlaista on sattunut!

Huh, viime päivityksestä näyttää olevan aikaa jo yli 3 kk. Noh, oma vika. Olen ollut melko kiireinen koulun ja vapaa-ajan täyttymisen vuoksi. Koitan nyt raapustaa jotakin kuluneilta kolmelta kuukaudelta ja yritän jatkossa päivittää vähän tiheämmin.

Marraskuu 2016 meni ihan mukavasti. Käytiin ekana vkonloppuna kauden viimeisessä wt-kisassa Kouvolassa Pimpulan kanssa. 4 ekaa rastia meni oikein hyvin, saatiin pisteet ja damit talteen. Välillä jouduin oikein ohjaamaankin koiraa mutta anyway, kaikki damit tallessa. Sitten oli viimeinen rasti. Vesityö, pakkasta on noin -5 astetta ja lunta sateli kevykseen. Ihan perusykkösmarkin haku parityönä. Pimpula ekana töihin. Meni veteen, mitä itse epäilin ettei mene, kun kylmää vettä. Haki dami ja nousi rantaan minusta katsottuna liian aikaisin, ravisti ja toi damin mulle. Nollaksi meni. Noh, opin sen, että ensi keväänä vesipalautus kuntoon ilman ravistelua. Kesän kokeissahan tämän on voinut tehdä uittamalla koiraa ensin mutta nyt en raaskinu... Siinähän se oma tyhmyys kostautui. Rastipisteet 11-20-20-6-0. Eli tulos oli taas kerran ALO0. Ei se mitään. Ens vuonna jatketaan edelleen alokkaassa. Muutoin harrasteltiin marraskuussa keskiviikkoisin aksaa ja torstaisin rallytokoa. Pimpula lehittynyt kummassakin lajissa ja oon ollut tosi tyytyväinen siihen. Taikuri tykkää treenailla rallytokoa ja kivasti sekin menee. Yleisesti lenkillä on käyty runsaasti ja mukavaa on ollut. Nomea treenattiin vielä viikonloppuisin. Sitten oli meillä yhden yön ajan hoitokoirana Kaapo, semmoinen ruskea uroslabbis. Hienosti se sopi joukkoon kun Taikuri kertoi sille ekaks kuka täällä määrää. Kaapo oli oikein kiva vieras!

Tossa ne mennä pönöttää peräkkäin kaikki.

Joulukuu 2016 oli ja meni. Aksaa treenattiin Pimpulan kanssa keskiviikkoisin ja molempien kanssa torstain rallytokot jatkui. Joulukuun alussa oli viimeinen TTK-porukan nometreeni, josta jäin pois Oulun reissun vuoksi. Oli kivaa käydä pohjoisessa. Taikurilla nousi hiiva vasempaan korvaan ja sen johdosta käytiin eläinlääkärissä pariinki otteeseen. Ei kivaa, mutta pakkohan se koira on hoitaa. Joulun jälkeen lopetin agilityt Heinolassa kun kk-hinta ei ollutkaan se mitä minulle oli alunperin luvattu. Noh, sain kuitenkin syksyn 3 kk pienemmällä hinnalla ja koska minulla ei ole varaa maksaa isoja kk-maksuja, niin lopetettiin treenit. Rallytoko jatkuu vielä kevään ensimmäisen neljänneksen ajan Lahdessa. Joulukuussa Taikuri pääsi vielä yhden haavakkopeuran jäljestykseen. Olipa kiva reissu pimeässä kun pukki löytyi ja saatiin pois metsästä ennen aamunkoittoa. Hyvä Taikuri! ❤ Oli meillä joulukuussakin hoitokoira, Pimpulan sisko Lulu. Ja voih, kaksi yötä oltuaan se teloi toisen takajalkansa jonnekin ja siitähän tuli sitten ell-keikka. Vasta kuulin Lulun omistajalta, ettei se jalka ole vieläkään parantunut. Ikävää!


Käytiin me joulukuussa Taikurin kanssa taas edustamassa Messarissa Kaverikoirien ständillä. Oli taas kiva reissu Helsinkiin!




Tammikuussa 2017 koittikin sitten ihmeiden aika. Meille tuli uusi koiranpentu. Tietenkin se on musta labradorinnoutajanarttu. Haettiin se Pimpulan kanssa kotiin Padasjoelta 3.1.2017. 

Niinivuoren Piinaava Paketti "Passo"


Passo on siis Rantalan Kirsin kasvatti. Sen emo on Piina, jolla Silvennoisen Kari kisaa. Piinahan oli Pimpulan kanssa samana vuonna Labradorien Derbyssä voittaen koko kisan. Kyseessä oli vuosi 2014. Nyt siis meillä asuu kolmas Musta! 

Taikurilla meni noin viikko hyväksyessä Passo laumaan. Pimpula on vasta nyt esittänyt hyväksymisen merkkejä. Toki se on sille vaikeempi tilanne kun menetti itse sen pennun paikan. Uskon kuitenkin vakaasti, että tämä kolmikko pärjää jatkossakin oikein mainiosti yhdessä. Meillä oli tammikuussa myös hoitokoira reilut kaksi viikkoa. Pimpulan veli Monty tuli hoitoon ja hyvin sekin meni laumassa. On nämä kyllä hienoja koiria kun ihan tosta noin vaan laumaan voi tulla joku eikä mtn ongelmaa nouse! Labbikset ❤❤❤

Tammikuussa myös lapsonen täytti vuoden ja kylläpä nyt voin todeta, että perkeleen nopiaa on kyllä tää vuosi mennyt ja kaikkea siihen onki mahtunut! Muutto Espoosta Heinolaan, lapsen syntymä, valmistuminen yamk-insinööriksi, erkkaopekoulun aloitus, muutto maaseudulle, lapsiarki, koulupäivät, saliharjoittelun aloitus, uusi labbispentu ja oman lapsen ihka ekat synttärit! Huikee vuosi kyllä ollut! 

Kevät saa tulla. Aloitan helmikuussa taas yhden opinahjon eli kyllä tässä kaikenlaista vielä ehtii tapahtua! Hyvää kevättä kaikille lukijoille! ❤


















Ei kommentteja:

Lähetä kommentti