Labbisriemua pakkasessa

Labbisriemua pakkasessa

sunnuntai 11. lokakuuta 2015

Haavakko. Ja Taikuri...

Eilen sitten saatiin puhelu, että hirvi oli saanut osuman mutta jäänyt haavakoksi. Siinä sitten Taikurille valjaat päälle ja autolla pelipaikoille. Verijälki loppui keskelle metsää. Siinä sitten näytin koiralle veret ja "etsi"-käskyllä haku päälle. Ja Taikuhan lähti. Meni eteenpäin innokkaasti ja hyvällä vainulla. Hyväpohjainen metsä muuttui ryteiköksi ja suoksi mutta hirveä ei näkynyt. Välillä kävi jo mielessä onko Taikuri kadottanu jäljen mutta ei. Välistä löytyi tuoreita lantakasoja sekä verta. 4km jälkeen minä olin puhki. Pääsimme aukealle, jossa näimme hirven n 300m päässä. Harmi kun kukaan ei ollut passissa siinä. Jäljestys jatkui. Mikko ohjasi Taikuria. Itse jäin tielle ja lähdin lompsottelemaan sitä pitkin tulipaikkaa kohti. Matkalla kuulin laukauksen ja sain tiedon, että hirvi oli ammuttu. Hyvä Taikuri! ❤️

Hirvellä oli toinen etujalka poikki. Se kerkesi käydä järvessä mutta sieltä ylösnoustessa se saatiin lopetettua. Taikuri sai munuaiset ja maksan. Ja kunniaa hirvimiehiltä. 

Olen niin tyytyväinen Taikuriin. Siltä ei missään vaiheessa loppunut usko. Se paahtoi täysillä vaikka jarrutin sitä ajoittain koko painollani. Jäljestysmatka oli yhteensä yli 4km. Onneksi hirvi löytyi. Illalla Taikuri olikin melko väsynyt tessu. Piti oikein houkutella iltapisulle.






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti