Kulunut vuosi oli aika huikea, mutta kyllä sinne hivenen suruakin mahtui.
Taikuri ❤️ The Öllikkä sai alkuvuodesta randomisti munuaisten vajaatoimintadiagnoosin. Huhtikuun 7. pvä (tai oli se varmaan lievemmin oireillut jo aiemminkin) se rupesi oireilemaan jollain tapaa kummallisesti, sai kohtauksia, jotka ei ollut puhdasta epiä ellän mukaan mutta jotain kummaa pään tärinää se oli. Kaksi päivää tuosta, Taikun olotilan huononnuttua radikaalisti, hyvästelin sen viimeisen kerran ja annoin sille luvan matkata taivasmatkalle. 💔 Taiku oli mun eka oma koira, mikä eli luonani 7-viikkoisesta pennusta melkein kymmenvuotiaaksi mummoksi saakka. Kaikkine vikoineenkin se oli silti hirmuisen tärkeä mulle, vaikkei se mikään hieno koekoira ikinä ollutkaan. Taiku oli parhaimmillaan jälkikoirana haavakoiden perässä mutta kyllä se toimi hienosti myös Kennelliiton kaverikoiratoiminnassa. Eniten Taiku oli kuitenkin ”mummo”, piti kuria ja järjestystä nuoremmille koirille sekä humppaili Jennan kanssa.
Pimpula 💛 sai kesällä nome b-kokeista vihdoin toisen ALO1-tuloksen ja jätin sen eläkkeelle nomesta. Wtssä sillä oli 2xAVO1. Syyskuussa saatiin rallytokosta RTK4-koulutustunnus ja koska etujalan ontuminen lisääntyi koko ajan treenatessa, niin jätin sen lopulta kokonaan eläkkeelle. Mun eka oikea koekoira ❤️ Toivon sille vielä pitkää ikää eläkeläisenä.
Passo 🧡 sai kauden ekasta nome beestä AVO2 ja kauden vikassa kokeessa keskeytin. Wtssä saatiin AVO1. Heinäkuussa tullut silmävamma jätti 4 koetta väliin, joten aika vähän päästiin mitään ees yrittään. Rallytokossa saatiin tarvittavat tulokset VOI-luokasta ja koulutustunnus RTK3. Ensi vuonna korkataan toivon mukaan wtssä VOI ja rallytokossa MES. Bee-kokeissa tavoitellaan avosta ykkösiä vielä. Tokoakin ois taas kiva koittaa.
Pondi 💚 on treenaillut vähän kaikkee ja rallytokossa kisattiin alossa saaden koulutustunnus RTK1. Ensi vuonna korkataan AVO. Ja ehkä nome beessä ALO. Ja ehkä uskallan kokeilla agilityä sen kans, ainakin jotain möllikisaa. Mutta voi myös olla, että mitään en kokeile. Sen näkee sitte.
Syyslomalla meille muutti Lyyli, Reedrunner’s Snow Grouse. 🖤 Sitä ollaan totuteltu autossa oloon ja erilaisiin paikkoihin. Kiva koira tuntuu olevan ainakin vielä.
Norjan harmaa pitäisi vielä löytää taloon. Tai jämpti. Vääpeli kun piti siirtää eläkkeelle glaukooman ja siitä aiheutuneen silmän sokeutumisen takia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti