Labbisriemua pakkasessa

Labbisriemua pakkasessa

maanantai 29. lokakuuta 2018

Nomea ja jälkihommia

Eilen oltiin Itä-Hämeen Nuuskujen järjestämässä nome-koulutuksessa Vuolenkoskella. Kouluttajana oli tämän vuoden WT:n Suomenmestari Riitta Väisänen. Passo oli aamupäivällä ALO-ryhmässä ja Pimpula vuorostaan iltapäivällä AVO/VOI-ryhmässä. Ei ollut ihan helppoja tehtäviä mutta selviydyttiin kuitenkin ja oli ihan mukavaa haastaa itseä sekä koiria.

Tänään käytiin naapurin sedälle tekemässä varmistusjäljestys. Hän oli ikkunasta nähnyt jonkun ison eläimen menevän tien yli eikä ollut varma oliko se hirvi vai karhu. Jälkiä ei näkynyt mutta Taikuri lähti hyvin jäljestämään. Ei tietenkään uskallettu kovin kauas mennä mutta sitten vaihdoin koiraa ja päästin Pimpulan irti niin se jatkoi vielä tovin matkaa siitä kohdasta mihin Taikun kanssa lopetin. Tästä syystä itse uskon, että se oli hirvi kun kumpikaan koira ei äännelly tai muuta, vain nokka maassa jäljestivät. Oli silti jännää! 😊







lauantai 27. lokakuuta 2018

Talvi tulee...

Kylläpä kesä meni nopeasti, samoin syksykin on jo ohitse, kun eilen satoi ensilumi tänne Päijät-Hämeeseenkin. Saatiin tehtyä ensimmäinen lumiukkokin pihaan Jennan kanssa.

Koirien kanssa on puuhasteltu kaikkea, käyty treeneissä ja kokeissakin.

Pimpula sai vihdoin syyskuussa tokon piirinmestaruuksissa kolmannen ALO1-tuloksen sekä koulutustunnuksen TK1. Tuomarina oli iki-ihana Harri Laisi ja meille kävi vähän tuuri sen kanssa. Haluaisin jatkaa tokossa, mutta tarvitsen treenipaikan ja ohjaajan, joka oikeasti jaksaisi keskittyä meihin ja siihen, että saisin vietyä koiraa eteenpäin. Ruutu meinaan pitää opettaa kokonaan, muissa liikkeissä riittää kun hiotaan pitempää matkaa yms. Tietty seuraamista saatava tiiviimmäksi kokonaisuudessaan.

Passon kanssa käytiin syyskuun lopulla Pomarkussa nome-beetä kokeilemassa. Oli kyllä kokonaisuutena hieno reissu. Tuloksena saatiin ALO2 ja ihan syystä. Kakkosmarkkeerauksessa näki molemmat heitot, lähti hakemaan ensin heitettyä mutta puolivälissä matkaa kääntyikin jälkimmäiselle riistalle, toi sen ja unohti sitten totaalisesti sen ekan. Sain lähettää uudestaan mutta eihän se sitä muistanut. Sen jälkeen suoritti suoran ja hyvän ohjauksen, seurasi hienosti hakualueen reunaan, teki kattavaa hakua ja minäkin pysyin kasassa. Kiva reissu, mentiin taas Volvolla asuntovaunun kanssa. Sitten lokakuussa käytiin suorittamassa hyväksytysti käyttäytymiskoe Lohjan Pusulassa, Nu-Pun Koiraklubin järjestämässä kokeessa. Se vasta olikin kiva kokemus, ei meinaan kertaakaan päästy treenaan paikkamakuuta häiriöön, joten oikein mallikkaasti läpäistiin koe.

Saatiin myös hirvenlihan roippeita koirille ja kun ne jauhettiin lihamyllyllä niin näyttää hieman paremmalle jauhelihalle. Kelpaa myös Passollekin, joten hyvää näyttää olevan.

Taikurikin on elossa ja voi hyvin. Käytin sen hieronnassa ja sieltä saatiin passitus selkäkuviin, kun hieroja epäili selän oireilevan spondyloosia. Nyt sitten aika varattava Pärnäselle, onneksi hän vaikuttaa täällä paikallisella ell-asemalla.

Kelit kun jäähtyi niin hyvin on koko lauma jaksanut lenkkeillä. Ollaan käyty pitempiä lenkkejä 3-4 kertaa viikossa ja muina päivinä vähän lyhyemmät tuossa takametikössä. On kyllä huippua asua maalla, joskin se ahdistaa kun illat taas pimenee tosi aikaisin. Nooh, otsalamppu ja vilkkuvalot on tuleet taas tutuiksi.

Tilasin koirille uudet loimet, nyt vuorostaan semmoiset ohuet mutta lämimät jumppapompat. Tilasin kahet, mutta jos niistä toinen on iso Passolle niin se siirtyy sitten Taikulle. Otin mitat siis Pimpulasta ja Taikusta kun Passoa oli vaikea mitata, kun se ei seiso suorassa... Vähän kyllä mietin, että käytäiskö vielä hakeen se yksi kun ne oli -20% tarjouksessa tuossa Riemukaupassa...

Ite oon käyny treenaileen kuntosalilla muutaman kerran viikossa. Plus päälle tietty ne koiralenkit.

Hyvin menee elämä, kiirettä pitää kun on työ, perhe ja koirat. ❤️